Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Lumisota 2

Suunitelma "Palava vanne" oli romuttunut ja Kromisaksi oli tuhoutunut. Lisäksi Ilma-Aukko oli menettänyt äyrisensä, joten hän päätti palata vanhaan suunnitelmaan: lumirobotteihin. Pingviinit olivat tuhonneet ne 200 robottia, jotka hänellä oli ollut. Eläintarhaan vievä tunneli oli romahtanut, ja robotoit tuhoutuneet sen mukana. Mutta hänellä oli niitä vielä tallessa. Kaksoiseinän takan oli 50:nen armeija! Ilma-Aukko valjastaisi ne rakennukseen, ja rakentaisi uusia, ja taas uusia, kunnes niitä olisi valtava määrä! Mutta pingviinien varalle täytyisi keksiä jotain. Heitä pitäisi hidastaa, ja mikä ettei: pysäyttää. Samassa hän oivalsi. Ilma-Aukko suuntasi suoraan arkistoille. Hän kaivoi piirrustuksia A:n kohdalta. Lopulta hän löysi sen: "Arktisiin olosuhteisiin kehittämä taitselukone". Hän otti kynänsä ja alkoi vauhdikkaasti piirrellä robottiin muutoksia

Tunnin ahkeran muuttelun jälkeen uudet robitit olivat valmiina käyttöön. Pingviinien päivät ovat luetut!

Pingviinien tukikohdassa Rico pelaa pasianssia Kipparin kanssa (miten ihmeessä?). Kowalksi katselee luontodokumenttia kaupungista. Alokas taas nukkuu päiväunia. Yhtäkkiä tukikohdassa tärähti. Pingviinit ryhdistäytyivät, mutta eivät tehneet vielä mitään. Sitten tärähti uudestaan. Kippari painoi hälytysnappia, ja samassa hetkessä pingviinit olivat jo ulkona. Kippari oli saada heti jääpallon naamaansa, mutta onnistui väistämään.

- Tuo... Tuohan on melkein kuin Ilma-Aukon lumirobotti, Alokas ihmetteli.

- Ei se tuon näköinen ollut, Kowalski sanoi.

Se oli totta. Robotin runko muistutti muodoltaan kananmunaa, ja jaloiksi olivat muotoutuneet noin 6 lonkeroa. Siinä oli neljä reikää kyljissä, ylhäältä katsottuna pohjoiskyljessä, eteläkyljessä, länsikyljessä ja itäkyljessä. Reijistä tuli jääplloja ja -puikkoja. Kananmunassa oli myös elektroninen silmä, joka oli huomannut pingviinit, ja tähtäsi parhaillaan heihin. Sitten se ampui ne. Ensimmäinen jääpallo lensi päin Ricoa. Tämä onnistui väistämään, ja Kippari yritti hyökätä. Kone kuitenkin huomasi sen, ja ampui palloja sarjassa kohti Kipparia. Siinä oli hieno mekanismi, joka sai ladatut reiät pyörimään, mutta silmä pysyi paikoillaan. Jatkuva sarjatuli pakotti Kipparin perääntymään. Mutta Rico oli käynyt uuteen hyökkäykseen takaapäin, ja onnistunut pääsemään kuorelle. Hän otti sorkkaraudan ja alkoi nuija kuorta tarmokkaasti. Mutta kone huomasi hänet jo ensimmäisessä lyönnissä. Yksi lonkeroista otti Ricon kiinni, ja heitti sen kauas pingviinien luo.

- Alokas, Kowalski, mukaan! Kippari huusi.

Alokas, Kowalski ja Kippari lähtivät kohti olentoa. Alokasta päin tämä heitti jääpallon, ja tämä putosi pelistä. Kowalskin ja Kipparin se heitti päin jääseinää.

- Okei... peräännytään! Äkkiä! Kippari käski.

Pingviinien tukikohdassa mietittiin uutta taktiikkaa.

- Se jyräsi meidät. Miten voimme hyökätä sitä vastaan? Kowalski kysyi.

- Käymme kimppuun joukolla, ja aseiden kanssa. Rico hae moottorisaha! Kowlaski, etsi heikko kohta. Alokas, mukaan! Kippari käski.

Kippari ja Alokas etsivät heille suojaisan paikan. Robotti oli pysähtynyt, ja tarkkaili lähimaastoa. Kun Kowalski ja Rico tulivat, Rico mukanaan rautasaha, ja Kowalski kertoi, että heidän täytyisi iskeä silmään.

Kaikki iskivät yhtä aikaa. Pingviinit hyppäsivät kimppuun.

Kippari yritti lyödä sitä siivellään.

Robotti torjui, mutta yhtäkkiä takaa kuului "kukkuu". Silmä kääntyi. Siinä oli Rico kädessään vasara. Se iski päin robotin näköä.

Robotin näön tilalla näkyi pelkkää lumisadetta.

Alokas, Kippari ja Rico alkoivat nuija tätä. Yhtäkkiä robotti nosti kaikki lonkeronsa ilmaan, ja heitti kaikki ilmaan..

- Datasiirto käynnissä... Siirretty, robotti sanoi viidessä sekunnissa.

Sitten se räjähti komeasti. Pingviinit yrittivät löytää palasia tutkimukseen, mutteivat löytäneet.

Ilma-Aukon tukikohdassa hän punoi juoniaan.

- Datasiirron ansiosta tiedän mitä parantaa. Heh, tästä tulee paras versio... Sitten 60 robotin armeija tuhoaa pingviinit! hän huusi riemuissaan.

Sitten kuului vain käkätystä ja työrobottien piipitystä.

Alokas oli partiointivuorossa. Hän katseli kiikarillaan veltosti ympäristöään.

Vaikka Alokas oli totellut Kipparia, hän ajatteli sisimmässään, että tälläinne oli ihan turhaa. Kai kovapintaisimmatkin pahantekijät nukkuivat tällöin.

Mutta yksi ei nukkunut, vaan väijyi Alokasta. Eikä se ollut tavalinen pahantekijä. Sillä oli kiiluva silmä, ja lonkerojalat. Se lähestyi Alokasta. Ja iski!

Pingviinien tukikohdassa pärähti hälytys soimaan. Pingviinit suorastaan lensivät sängyistään tutun tehokkaasti.

- Kowalski, analyysi, Kippari antoi käskyn.

- Vahdin antama merkki hätätilasta, G- taso, Kowalski ilmoitti.

- Alokas on pulassa! Menoksi! Kippari käski.

Pingviinit hypähtivät salaisesta uloskäynnistä, eläintarhaan. Kippari antoi käskyn, ja nämä juoksivat muurille, missä Alokas taisteli robottia vastaan. Rico antoi kaikille vasarat, ja he hypähtivät robotin kimppuun.

- Kohde tunnistettu. Valmiina hyökkäykseen, robotti sanoi metallisella kaiulla.

Mutta samassa Rico oli jo silmän kimpussa. Hän naurahti häijysti, ja iski täydellä voimalla robotin silmään. Mutta siitä ei tullut naarmuakaan. Heti sen jälkeen robotin lonkeron koura otti Ricon kiini. Se heitti tämän kauas pingviinien luo. Kun Rico makasi maassa, robotin silmsätä kuului "klik", ihan kuin se olisi ottanut kuvan.

- Anatomia otaksuttu. Datasiirto käynnissä... siirretty, robotti sanoi.

Samassa sen selkään avautui luukku, jossa oli pieni räjähde.

Yksi lonkeroista otti sen, ja heitti pingviinejä päin. Räjähteen osuessa maahan, heidän eteensä tuli valtava savuverho. Kun he pääsivät savusta, robotti oli kadonnut.

- Mitä se aikoi? Alokas kummasteli.

- Ei varmasti mitään hyvää. Alokas, takaisin vahtiin. Muut, palataan sulkemaan hälytys, Kippari sanoi.

Loppuyö sujui kommeluksitta. Mutta seuraavana päivänä alkoi tapahtua.

Kello 10.23 pingviinien kimppuun hyökkäsi robottilepakko. 12.34 joukko ohjautuvia ohjuksia. 13.06 he löysivät tukikohtansa lähistöltä joukon maamiinoja, jotka tietenkin räjähtivät. 14.48 Muurille oli ilmestynyt kanuuna. 16.27 tukikohdan viemäriaukosta oli tullut satakunta tarantellaa. Puoli viideltä Alokas makasi tajuttomana väsymyksestä, Rico luuli dynamiittia kynttiläksi, Kowalski yritti ohjelmoida kirjan ja Kippari katsoi televisiosta mustaa ruutua sanoen sitä mielenkiintoiseksi ja koskettavaksi ohjelmaksi. Sitten taas räjähti hälytys.

- Mitä nyt? Robottiapinoita? Kippari kysyi Alokkaalta.

- Ei, vaan 20 lumikonetta eläintarhan edessä. Vaikkeivat ne ole niitä paranneltuja, Kippari, tämä on C- tason hälytys! Alokas huusi hysteerisesti.

- Poika, minä päätän mikä on C- tason hälytys. Tämä ansaitsee... hmm... vaikka Ö- tason. Menes Alokas, Kippari sanoi puoliunessa.

10 minuuttia myöhemmin Alokas oli muurilla katsomassa lomikoneiden armeijaa. Nämä seisoivat hievahtamatta porttien ulkopuolella. Alokas tähtäsi yhteen. Hän ampui täydellä voimalla. Se kaatui maahan iskun voimasta, mutta säilyi ehjänä. Kaikki lähtivät liikkeelle eläintarhaan.

Nyt oli kiire! Alokkaan täytyi keksiä, miten ne voitetaan. Hmm, ehkä ne voisi tehdä toimintakyvyttömiksi. Hän oli saanut Ricolta myös tulitikkuja ja teippiä. Nämä riittävät.

Alokas meni eläintarhaan, missä robotit ampuivat kaikkea liikkuvaa. Alokas näki tilaisuutensa tulleen, kun yksi seisoi viemärikannen päällä. Hän ampui kanteen melkein heti. Kansi meni rikki, ja robotti putosi viemäriin. Kuului kauheasti surinaa ja naksumista, mutta robtti ei päässyt ylös liukasta viemäriä pitkin. Se oli kiikissä.

Toinen kaatui, kun Alokas sitoi sen jalat. Hän oli hyökännyt takaapäin, ja sitonut sen jalat äkkiä. Tämä ei päässyt mihinkään.

- Kaksi hoidettu, 18 jäljellä, Alokas sanoi väsyneenä.

Kolmas tuhoutui, kun Alokas tunki palavan tulitikun jääpallon ampujasta. Liekit nuolivat ahnaasti robotin sisäpintaan, ja se kaatui maahan.

Kaikki seitsemäntoista lopettivat tihutyönsä, ja katosiuvat Alokkaaseen.

- Nyt kylllä hukka perii, Alokas mutisi.

Yhtäkkiä robotit luhistuivat maahn Alokkaan edessä, ja Kippari, Kowalski ja Rico tulivat aidan takaa esiin.

- Ettekö te ole tukikohdassa? Alokas ihmetteli.

- Emme tietenkään, se on C- hälytyksen ohjesääntöjen vastaista, Kippari hymyili.

- Mutta miten... te... Alokas takelteli.

- Ai mitenkö? No, lähdimme etsimään Ilma-Aukon päämajaa, mutta löysimme jo pihalla oudon tietokoneen. Päätimme tuhota sen, ja robotit ilmeisesti lamaantuivat.

 

Huvipuistossa, Ilma-Aukon tukikohdassa kyseinen Ilma-Aukko hymyili itsekseen.

- Ai, he voittivat ne robotit, mutta minulla on vielä kolmekymmentä robottia jäljellä, joista kymmenen on muokattuja... Mutta ne kannattaa säästää. Katsotaan, mitä pingviinit tekevät, Ilma-Aukko hykerteli.

Pingviinien luona Kowalski oli raahannut kaikki sammuneet robotie pingviiniemn tukikohtaan. Jokaisesta oli väännetty auki yksi levy, jonka alla olevaan pistokkeeseen oli tökätty töpseli.

- Mitä sinä oikein yrität? Kippari ksysyi Kowalskilta.

- Ne seitsemäntoista (Alokas tuhosi kolme) ovat kunnossa. No, tuumiskelin, että ne voisi ohjelmoida meidän puolellemme. Ja niin voi! Syötän ohjelman... nyt!

Samassa ensimmäinen alkoi naksua ja surista. Toinen sen jälkeen. Kolmaskin alkoi.

Yksi toisensa jälkeen ne käynnistyivät, ja lähtivät ylös.

Ilma-Aukko oli katsonut tätä, ja päätti vastata tuleen tulella. Hän lähetti kaksikymmnetä (tavalliset) koneet hyökkäämään pingviinien kimppuun.

Kun ne saapuivat, syntyi todellinen lumisota. Siivilit juoksivat suojaan, kun melkein kaksi yhtä tasaväkistä joukkoa alkoivat ottaa yhteen. Koko ilma oli sakeana jääpuikoista ja -palloitsa, kun robotit yrittivät tuhota toisensa.

Kuului tähtäysjärjestelmien lukitusta, järjestelien käynnistystä, rusahduksia pallojen osuessa metallilevyihin sammuvien robottien sihinää.

Ilma-Aukko katseli tukikohdastaan näppärällä minikameralla, kun robotit tekivät toisistaan hakkelusta.

- Tätä en osannut odottaa. Mutta minulla on suunnitelma B. Lähetän ne parannellut robotit takaapäin, ja teen väijytyksen! Pingviinit kokevat karvaan tappionsa piiritettyinä! hän käkätti kolkosti.

Ilma-Aukko veti vierestään olevasta vivusta, ja seinämä aukosi kilkattaen. Sen takana oli kymmenen paranneltua robottia, jotka oli suunniteltu neljä kertaa keskivertorobottia vahvemmaksi. Robotit naksuivcat ja alkoivat yksitellen liikkua. Ne suuntasivat tunnelille, jonka pingviinit taannoin räjäyttivät. Ilma-Aukko oli nimittäin kunnostanut sen uutta hyökkäsytä varten. Nämä lähtivät tunneliin.

Tuunelin lattia oli täynnä romua, joka oli edellisten robottien jäännöksiä. Ne olivaty nimmittäin kokeneet karvaan tappionsa pingviinien räjäytettyä tunnelin. Eloonjääneet olivat kyllä sammuneet akun loputtua, ja ajan myötä murskantuneet. Nyt nämä uudet Arktisiin Oloihin suunnitellut taistelukoneet olivat matkalla tuhoamaan pingviinit...

Jatkuu...

 

©2017 Penguinfan - suntuubi.com