Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
OSA 3: SELVIYTYJÄT
Koneen ruuma upposi nopeasti järveen.
- Pojat, meillä on kriisi käsillä. Julistan punaisen tason. Tiedätte mitä tehdä, Kippari sanoi vaimeasti.
- Emme me oikeastaan tiedä. Ja mitä "punainen taso" tarkoittaa? Kowalski kysyi.
- Luuletteko, että olen jokin ennustaja? Mennään vain pois täältä.
- Hyvä on. Minulla on idea: Rakennetaan ulottuvuusportti, mennään toiseen ulottuvuuteen, manipuloidaan asioita niin, että laskeuduimmekin maalle turvallisesti, tehdään hieno (mutta hyödytön) musta aukko, ja palataan tänne! Kowalski luennoi innostuneena.
- Aika turhaa, Kowalski, etenkin, kun tuossa on hätäuloskäynti, Alokas sanoi osoittaen lehmänkokoista aukkoa seinässä. - Emmekös voi mennä sitä kautta?
- No voimme tietenkin, jos pidämme tylsistä ratkaisuista, mutta eikös anneta Kipparin ratkaista? Kowalski sanoi ovelana.
- Hmm, pidän toiminnasta, mutta tällä kertaa ei ole aikaa. Valitsemme Alokkaan vaihtoehdon, Kippari päätti.
Kowalski näytti pettyneeltä.
Pingviinit antoivat kumiveneen makeille, ja uivat rannalle.
- Hyvä on. Missäs me olemme? Kippari kysyi Kowalskilta, joka otti kartan esiin.
- Ilmeisesti kaupungissa nimeltä Helsinki, tunnetaan myös nimellä "stadi", Kowalski ilmoitti.
- Vai niin. Mitä kieltä tämän kaupungin asukkaat käyttävät? Kippari kysyi.
- Tämän maan kieli on suomi, mutta täällä puhutaan myös murretta nimeltä "stadin slangi".
- Vai niin. Kowalski, tarvitsemme kielitietojasi. Neuvo meitä tarpeen tullessa, Kippari sanoi.
Niin pingviinit uivat rantaan. He päättivät tarvitsevansa nopean kulkupelin, ja kas kummaa, eteen sattui autovuokraamo.
- Pojat, mentiin, Kippari huitoi.
- Nii, näytetää tol jätkäl mitä aijotaa niinku tehä, Kowalski mursi. - Stadin slangia, hän sanoi mulkoilevalle Kipparille.
He tainnuttivat vuokraajan ja ottivat yhden autoista. Kippari, Alokas, Kowalski ja Rico asettuivat ohjaamaan, kun Julien, Maurice ja Mort yrittivät myös tunkea.
- Mitä te yritätte?! Kippari tiuskaisi.
- Halutaan mukaan, Julien määräsi.
- No sehän käy. Rico, heitä matkustajat takakonttiin, Kippari käski.
Minuuttia myöhemmin makit viruivat ahtaassa takakontissa, samalla kun pingviinit huudattivat rokkia ajaessaan.
Tuntia myöhemmin he kuulivat sireenit takanaan. Poliisipartio jahtasi heitä.
- Kowalski, mitä tuo tekee? Kippari kysyi laittaen rokin pois päältä.
- Jahtaa meitä ilmeisesti autovarkaudesta ja ylinopeudesta, Kowalski ilmoitti.
- Sehän ei vetele. Rico, minä otan ratin. Lähdetään, Kippari sanoi ottaen ratin.
- Joo, näytetää heebolle! Kowalski huusi. - Stadin slangia, hän lisäsi.
Kippari kurvasi tieltä jyrkästi oikealle ja poliisi seurasi. Hän mutkitteli ja takakontista kuului huutoja.
Hän jarrutti ja hetken näytti, että hän osuisi etupuskuriin, mutta poliisi väisti ja lensi suoraan rapakkoon. Kippari painoi kaasun pohjaan ja jätti poliisin taakseen.
Kaksikymmentä minuuttia myöhemmin auto pysähtyi lentokentälle, näppärän minilentokoneen viereeen.
- Tuo kelpaa. Kowalski, aukaise lentokoneen ovi. Rico, avaa takakontti. Alokas, laita auto kulkemaan itsekseen, Kippari käski.
Kowalski, Kippari ja Rico astuivta ulos, ja Alokas laittoi käsijarrun päälle. Rico heitti pikapikaa kaikki tavarat ja makit ulos autosta ja nyökkäsi Alokkaalle. Alokas vapautti käsijarrun ja hypähti pois. Auto lähti kulkemaan itsekseen kohti kiitorataa ja joutui melkein suuren matkustajalentokoneen rusentamaksi. Syntyi suuri hämminki kun lentokentän työntekijät yrittivät pysäyttää autoa.
Rico oli heivannut makien tavarat (ja makit) säilytystilaan, oli sulkenut sen ja mennyt ohjaamoon, missä Kippari, Kowalski ja Alokas odottivat jo.
-Ei ole aikaa pikatarkistukselle. Kowalski, kone käyntiin, Kippari antoi käskyn.
Kowalski ohjasi koneen kiitoradalle ja ilmaan, samalla kun sisukas virkailija onnistui pysäyttämään auton.
Mutta ilmassa ilmeni uusia ongelmia. Kowalski katsoi polttoainetankkia ja sanoi Kipparille.
- Kippari, minulla on hyviä ja huonoja uutisia.
- Kerro hyvät ensin, Kippari sanoi.
- Polttoainetta riittää Madagacascarille.
- Ja huonot?
- Sitä riittää vain Madagascarille tai Central Park Zoohon. Kumman valitsemme?
Kipparin ilme valahti. Tehtävä vai koti? Ylpeys vai kotirakkaus? Pikaruoka vai tuoreet hedelmät?
- Herra Kowalski, ottakaa kurssi kohti Madagascarin saarta. Ilman vastaväitteitä, Kippari sanoi.
Kowalski, Alokas ja Rico näyttivät järkyttyneiltä. Tehtävä, ylpeys ja tuoreet hedelmät olivat voittaneet kodin, kotirakkauden ja pikaruaan. Kowalski asteli ohjaukselle, katsoi suunnan omasta kompassistaan ja käänsi koneen. Kippari katseli ikkunasta haikein tunnelmin.
Puoli tuntia myöhemmin Kowalski meni taas Kipparin luokse ja ilmoitti:
- Minulla on hyviä ja huonoja uutisia.
- Otetaan vaikka huonot ensin, Kippari sanoi välipitämättömästi.
- Kompassini on rikki, siksi ajauduimme Suomeen. Emme ole lähelläkään Madagascaria vaan Atlantin valtamerellä.
- Ja hyvät sitten.
- Polttoainetta ei riitä enää Madagascariin, mutta New Yorkiin riittää! Kowalski huudahti riemastuneena.
Kipparin ilme kirkastui, hän otti taas virallisen asennon, ja ilmoitti:
- Kowalskin ilmoittamasta syystä julistan tehtävän keskeytetyksi lopullisesti. Olemme riskeeraaneet liikaa tämän vuoksi. Kertokaa makeille, ja Kowalski, suunnista New Yorkiin Ricon kompassista, Kippari sanoi uutta puhtia äänessään.
Viisi tuntia myöhemmin pingviinit vilkuttivat aitauksestaan. Kowalski oli hajottanut koneen laskeutuessaan, ja makeilla oli murjotusbileet omassa aitauksessaan. Kippari taas näytti tyytyväisemmältä kuin koskaan ennen.
LOPPU

 

©2017 Penguinfan - suntuubi.com