Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Hurrikaani

- Hoi miehet! Aku huusi. - Tänään jatkamme matkaamme kohti Tuntematonta Saarta. Sieltä voi ostaa kompassin, joka näyttää sitä määränpäätä, jota itse eniten haluaa. Haasteenamme on, että Tuntemattomalle Saarelle on mahdotonta päästä, sillä kukaanhan ei tunne sitä!

- Mitä me hyödymme siitä? kysyi Touho Ragetti.

- Sieltä voi ostaa tiesmitä merimiestavaraa, jota saattatte haluta. Ja eikö se auttaisi, jos Kapteeninne tietäisi minne teitä viedä laivallaan? vastasi Aku Sparrow, mutta silloin esille astui Hannu Barbossa.

- Sparrow! huudahti Hannu.

- Kapteeni Aku Sparrow sinulle! vastasi Aku suu hieman hymyllä ivasta.

- No mikä lie! Haittaisiko sinua, jos kertoisit minulle, kenen luo olemme menossa? kysyi Hannu.

- Ei toki. Olemme menossa Tilda Helma -tädin luo. Siis minun tätini, vastasi Aku.

- Entä saisinko ostaa itselleni apinan tänne viihdykkeeksi? kysyi Hannu.

- Ei toki. Osta ihmeessä. Apinat ovat oikein mukavia seuraeläimiä ja hauskoja otuksia, vastasi Aku.

- Sitten vielä viimeinen kysymykseni. Mikä tuo epäselvä edessä näkyvä juttu on? Hannu kysyi.

Aku Sparrow kääntyi hetimiten sen kuultuaan ympäri ja näki edessä HYVIN huonoa ilmaa. Aku huusi:

- Kaikki miehet kannelle! Valmistautukaa myrskyyn. Edessämme on hurrikaani eli trooppinen hirmumyrsky. Luvassa on kovaa sadetta ja tuulta!

- Ei kuulosta pahalta, vastasi Touho.

- Ai ei? Odotas vain! huusi Aku.

Laiva lipui eteenpäin kovaa vauhtia suoraan myrskyn silmään. Tuuli raivosi kovaa ja keinutti Mustaa Ankkaa. Sade löi sivuja ja irrotteli laivan puuta. Lisäksi taivaalla salamoi ja yksi salamoista osui melkein laivan etunokkaan, mutta päätyikin arvottomaan arkkuun, joka hajosi palasiksi ja alkoi palamaan. Se taas aiheutti laivan purjeiden köysien palamisen. Laiva keikkui pahaa enteilevästi ja koko miehistö pelkäsi laivan uppoavan tai palavan. Onneksi sade piiskasi liekkejä tukahduttaen niitä, mutta palo oli kerennyt jo vaurioittamaan purjeita vakavasti. Lopulta, kun edessä pilkahti valo pilvien välistä, Touho kysy:

- Joko pahin on ohi?

- Vitsailetko? Ei todellakaan! Katso nyt tuotakin! huusi Aku ja osoitti taivaalle, sillä kaksi huippuisoa pilveä olivat pian törmäämässä kovalla vauhdilla. Ja niiden törmätessä, syntyi ehkä merirosvojen isoin koskaan näkemä salama, joka iskeytyi aivan laivan eteen aiheuttaen vesipyörteen. Jos sinne joutuisi, olisi jalka jo puoliksi haudattu ja testamentit laadittu, sillä siitä olisi mahdoton selvitä. Siksi Aku huusi:

- Hannu! Joukse ja käännä ruoria! Jos joudumme tuonne, olemme päivämme jo lukeneet! Tuolta ei pelastuta!

Hannu näki tilanteen ja juoksi ruoria kohti, mutta liukastui rappusissa, sillä ne olivat rankkasateen takia märät. Hannu luisui alas asti ja valui melkein ulos laivasta. Aku juoksi sinne ja käänsi itse rattia vasemmalle ja koko iso laiva kääntyi pelottavan hitaasti aivan pyörteen vasenta reunaa pitkin. Silloin tykit alkoivat liikkua vasemmalta kohti oikeaa laitaa. Kun vasemmat tykit osuivat oikeaan laitaan, alkoi laiva kääntyä uhkaavasti pyörteen sisään. Silloin muut juoksivat vasemmalle antaakseen painoa, mutta niin kuin logiikka sanoikin, se ei auttanut mitään. Niinpä Aku väänsi äkisti ja jyrkästi ruoria vasemmalle, että laiva pääsisi ulos pyörteestä. Silloin merirosvot pääsivät työntämään tykit takaisin vasemmalle omille paikoilleen. Silloin oikealta löytyi myös Hannu aivan ruhjeilla ja huonovointisena. He silti purjehtivat pois myrskystä ennen kuin uskalsivat alkaa häntä enemmän hoivaamaan. Mutta kun myrsky oli jo laantuneempi, Aku meni sanomaan Touholle:

- Herra Ragetti! Nyt olemme selvinneet mahottomasta ja NYT on pahin ohi!

 

Kirjoittanut: Kääk Ankka ja J-Studio

 

 

©2017 Penguinfan - suntuubi.com